Protektionistisen rahapelipolitiikan vaikutukset kasinoiden pelaajiin

Protektionismi tarkoittaa kauppapoliittista järjestelmää, jossa pyritään kaikin keinoin suojelemaan ja tukemaan kotimaista tuotantoa. Ulkopuolista kilpailua estetään lainsäädännön ja esimerkiksi suojatullien avulla.

Suomessa rahapelipolitiikka on aina ollut protektionistista. Kotimaiselle Veikkaukselle on annettu monopoli rahapelien järjestämiseen, ja ulkomaiset nettikasinot pyritään estämään muun muassa markkinointikiellolla.

Pelaajien kannalta tämä ei ole hyvä asia, koska kilpailun puute huonontaa palveluita. Monopoliaseman saaneen kasinon ei tarvitse välittää asiakkaiden tyytyväisyydestä, joten heitä ei tarvitse hemmotella esimerkiksi bonuksilla. 

Onneksi suomalaiset saavat EU-lainsäädännön ansiosta pelata ulkomaisilla nettikasinoilla.

Mutta kuinka Suomessa oikein on päädytty nykyiseen monopolijärjestelmään? Tässä artikkelissa selvitämme, kuinka protektionismi on vaikuttanut Suomen rahapelipolitiikkaan jo vuosisatojen ajan.

Ensimmäiset rahapelilait pohjautuivat protektionismiin

Suomi on koko historiansa ajan seurannut Ruotsin esimerkkiä monissa asioissa. Niinpä ei ole yllätys, että Ruotsin vaikutus näkyy vahvasti rahapelikulttuurimme kehityksessä.

1700-luvulla Ruotsi kielsi yksityiset rahapelit ja ulkomaisiin raha-arvontoihin osallistumisen. Valtio saattoi kuitenkin järjestää omia arpajaisia kerätäkseen rahaa hyviin tarkoituksiin. Tämä käytäntö jatkui Suomessa vielä sittenkin, kun maa siirtyi Venäjän alaisuuteen.

Maamme rahapelilainsäädäntö on siis ollut alusta asti protektionistinen. Ulkomaisiin rahapeleihin osallistuminen kiellettiin, jotta rahapeleistä saatava tuotto jäisi kotimaahan.

Protektionismi voimistui 1920-luvulla

1920-luvulla huhuttiin, että monet suomalaiset osallistuvat ulkomailla järjestettäviin raha-arvontoihin. Tästä haluttiin tehdä loppu, ja siksi raha-arpajaisten täyskiellosta luovuttiin. 

Kotimaiset arpajaiset lähtivät vauhdikkaasti käyntiin:

  1. Kansallisteatteri ja Kansallisooppera saivat vuonna 1926 eduskunnalta toimiluvan arpajaisten järjestämiseen
  2. Ensimmäiset arpajaiset järjestettiin pian luvan saamisen jälkeen
  3. Arpajaiset olivat suosittuja, ja vuodesta 1935 alkaen niitä järjestettiin säännöllisesti 12 kertaa vuodessa

Kun päättäjät huomasivat, miten paljon rahaa arpajaisten avulla saatiin kerättyä, alkoi muidenkin pelilajien laillistaminen kiinnostaa. Vuonna 1927 laillistettiin “totalisaattori”, eli vedonlyönti ravien tuloksista. Protektionismi vaikutti tähänkin päätökseen, sillä veikkaustulojen avulla haluttiin edistää hevosten kasvatusta Suomessa.

Pikavauhtia eroon ulkomaisista rahapeliautomaateista

Rahapeliautomaatit tulivat Suomeen 1920-luvulla, ja monet niistä olivat aluksi saksalaisten liikemiesten omistuksessa. Ulkomaiset peliautomaatit eivät miellyttäneet valtiojohtoa, sillä kansalaisten rahat päätyivät niiden kautta Suomen ulkopuolelle.

1930-luvulla asetuksia muutettiin niin, että vain hyväntekeväisyysjärjestöt saivat ylläpitää peliautomaatteja. Vuonna 1938 perustettiin Raha-automaattiyhdistys RAY, jolle annettiin yksinoikeus peliautomaatteihin. Protektionistisen ajattelutavan mukaan oli parasta keskittää toiminta yhdelle kotimaiselle toimijalle.

Oy Tippaustoimisto Ab perustettiin suomalaisen urheilun tukijaksi

Talvisodan jälkeen Suomen urheilumenestystä pidettiin hyvin tärkeänä asiana. Voittoisat urheilusankarit olivat erinomaisia esikuvia kansalaisille, ja maan yhtenäisyyden kannalta oli viisasta antaa ihmisille jokin yhteinen kiinnostuksenkohde.

Urheilun tukemiseksi perustettiin Oy Tippaustoimisto Ab, joka vaihtoi vuonna 1941 nimekseen Oy Veikkaustoimisto Ab. Vaikka kyseessä olikin urheilujärjestöjen perustama osakeyhtiö, oli valtiolla alusta asti suurin päätösvalta sen toiminnassa.

Urheilujärjestöjen toiminnan rahoittaminen ei ollut ainoa syy, joka johti Veikkaustoimiston perustamiseen. Taustalla vaikutti jälleen kerran protektionismi, sillä suomalaiset olivat alkaneet harrastaa veikkausta Ruotsissa. Veikkaajien rahat haluttiin pitää Suomessa, ja siksi maahan piti saada oma veikkaustoimisto.

Veikkauksen toimintaa monipuolistettiin ulkomaisen kilpailun vuoksi

Protektionistinen ajattelu näkyi vielä 1990-luvullakin vahvasti Suomen rahapelipolitiikassa. Päättäjillä oli kaksi hyvää syytä olla huolissaan rahapelituottojen päätymisestä ulkomaille:

  1. Yhä useammat suomalaiset pelasivat rahapelejä ulkomailla matkustellessaan
  2. Internet toi kansainvälisen kilpailun kotimaan rajojen sisälle

Kun nettikasinot toivat valtavan tarjontansa suomalaisten ulottuville, ei Veikkauksen pelivalikoima enää riittänyt. Sen vuoksi rahapelilainsäädäntöä uudistettiin ja Veikkauksen tarjontaa monipuolistettiin. Protektionismin perusajatus tuonnin syrjäyttämisestä toteutui siis Suomen rahapelipolitiikassa esimerkillisesti.

Monopolista kohti kasinomarkkinan vapautumista

Veikkaus on saanut pitää monopoliasemansa vuosikymmenten ajan. Esimerkiksi lotosta on tullut niin vakiintunut osa suomalaista yhteiskuntaa, että monet pitävät sitä julkisena palveluna.

Internetin yleistyessä Veikkauksen monopoli alkoi murentua. Suomalaispelaajat ovat löytäneet ulkomaiset nettikasinot, eivätkä suostu enää tyytymään monopoliyhtiön peleihin.

Päättäjät yrittivät pitkään tukea Veikkauksen monopolia vedoten siihen, että kansalaisia täytyy suojella peliriippuvuudelta. Myös huoli verotulojen menettämisestä kasvatti tarvetta pitää kiinni monopolista. Kilpailun tyrehdyttäminen ei kuitenkaan ole enää mahdollista, joten protektionistinen rahapelipolitiikka on tullut tiensä päähän.

Suunnitelmien mukaan Suomi vapauttaa rahapelimarkkinansa viimeistään vuoden 2026 alussa. Silloin otetaan käyttöön pelilisenssi, jonka hankkivat peliyhtiöt saavat lähes tasavertaiset toimintamahdollisuudet Suomessa. Veikkaukselle jäävät lotto ja fyysiset peliautomaatit, mutta ulkomaiset yritykset saavat järjestää nettipelejä ja vedonlyöntiä.

Yhteenveto

Protektionismi on kautta aikain vaikuttanut Suomen rahapelipolitiikkaan. Nykyisen monopolijärjestelmän tarkoituksena on pitää rahapelien tuotto Suomessa ja suojella pelaajia pelihaitoilta. Ulkomaisten peliyhtiöiden toimintaa on vaikeutettu muun muassa markkinointikiellolla.

Protektionistinen rahapelijärjestelmä joutui vaikeuksiin 1990-luvulla, kun internet toi ulkomaiset nettikasinot suomalaisten ulottuville. Valtio ei pystynyt enää tyrehdyttämään kilpailua, ja pelituotot alkoivat virrata ulkomaille. Tästä syystä Veikkauksen monopolista aiotaan luopua, ja protektionistisen rahapelipolitiikan aika on pian ohi.