Lotto on aina ollut suomalaisille rakas peli. Lauantaisin ihmiset kokoontuvat televisioidensa ääreen seuraamaan lottoarvontaa. Vuoteen 2013 asti lottokansa katseli lähetystä Ylen kanavilta, mutta nykyisin arvonta esitetään MTV3-kanavalla.
Yle ei enää näytä loton tai muiden fyysisillä tai virtuaalisilla kasinoilla pelattavien pelien tuloksia. Syynä tähän on se, että Viestintävirasto piti Ylen yhteistyötä Veikkauksen kanssa lainvastaisena.
Kaikki eivät olleet samaa mieltä, vaan esimerkiksi silloinen kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki piti päätöstä järjettömänä. Hänen mielestään lottoarvonnan näyttäminen on julkista palvelua, siis juuri sellainen ohjelma, jota Ylen kuuluukin esittää.
Tässä artikkelissa pohdimme, voiko lottoa todella pitää julkisena palveluna. Samalla selvitämme, millainen asema lotolla on suomalaisessa yhteiskunnassa.
Ylen ja Veikkauksen yhteistyö toimi saumattomasti vuosikymmeniä
Yle ja Veikkaus ehtivät tehdä yhteistyötä peräti 42 vuoden ajan. Toimintaperiaate oli yksinkertainen: Yle tuotti arvontaohjelmat ja Veikkaus maksoi niistä.
Veikkauksen rahoilla tuotettuja ohjelmia olivat näiden pelien arvonnat:
- Lotto
- Viking Lotto
- Eurojackpot
Järjestelyä ei pidetty mitenkään epätavallisena, sillä sekä Yle että Veikkaus ovat valtion yhtiöitä. Kansallisten yhtiöiden yhteistyön katsottiin olevan hyväksi yhteiskunnalle.
Vuonna 2013 tv-lupamaksu jäi historiaan, ja Ylen toimintaa alettiin rahoittaa verovaroilla. Tässä yhteydessä lakikirjaa luettiin tarkasti, ja Viestintävirasto huomasi arvontaohjelmien lähettämisen olevan lainvastaista.
Yle ei saa tuottaa sponsoroituja ohjelmia
Laissa määritellään hyvin tarkasti, millaisia ohjelmia Yle saa tuottaa. Yle-laissa todetaan yksiselitteisesti, että:
- Sponsoroitujen ohjelmien tuottaminen on kiellettyä
- Sponsorointi tarkoittaa tukea, jonka tarkoituksena on rahoittajan tuotteiden myynnin edistäminen
- Yle ei saa antaa kenellekään näkyvyyttä vastineeksi saamastaan rahallisesta tuesta
Viestintävirasto tulkitsi lakia niin, että rahapelien arvontojen esittäminen on nimenomaan laissa kiellettyä sponsoroitujen ohjelmien tuottamista.
Perusteet väitteelle ovat ilmeiset, sillä Veikkaus maksoi Ylelle noin kolme miljoonaa euroa joka vuosi. Vastineeksi se sai näkyvyyttä rahapeleilleen, ja arvontojen televisiointi on varmasti edistänyt Veikkauksen pelien myyntiä.
Viestintäviraston päätös ei miellyttänyt kaikkia
Yle yllättyi suuresti Viestintäviraston päätöksestä, koska yhteistyö Veikkauksen kanssa oli jatkunut pitkään ongelmitta. Suurin osa suomalaisista oli myös sitä mieltä, että lottoarvonta olisi saanut pysyä Ylen kanavilla.
Äänekkäimmän vastalauseen Viestintäviraston päätöksestä esitti silloinen kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki. Hänen mielestään lottoarvonta ei ole tavallista liiketoimintaa, vaan julkinen palvelu. Tätä mielenkiintoista näkemystä kannattaa pohtia tarkemmin.
Voiko lottoa pitää julkisena palveluna?
Julkiset palvelut ovat yhteiskunnalle välttämättömiä toimintoja, joita rahoitetaan verovaroilla. Ilmeisimpiä esimerkkejä julkisista palveluista ovat muun muassa:
- Koululaitos
- Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut
- Teiden kunnossapito
- Kirjastot ja muut kulttuuripalvelut
- Poliisi
- Armeija
Tuskin monikaan sijoittaisi lottoa aivan tämän listan kärkisijoille, mutta toisaalta Veikkaus on kansallinen yhtiö. Suomi on katsonut tarpeelliseksi perustaa monopoliyhtiön, jolla on yksinoikeus järjestää rahapelejä. Veikkaukselle on uskottu myös suuri vastuu peliriippuvuuden torjunnasta.
Lakisääteinen erityisasema tekee Veikkauksesta osan suomalaista yhteiskuntaa. Ei siis ole täysin tuulesta temmattua väittää lottoa julkiseksi palveluksi.
Loton yhteiskunnallinen asema
Osa Veikkauksen voitoista käytetään yleishyödylliseen toimintaan, kuten urheilun ja kulttuurin tukemiseen. Lottorivin ostamista saatetaankin leikkimielisesti sanoa Veikkaus-veron maksamiseksi, vaikka rahapelien pelaaminen tietenkin onkin täysin vapaaehtoista.
Voidaankin sanoa, että lotolla on yhteiskunnassamme puolivirallinen asema. Veikkauksen toimintaa ei pidetä tavanomaisena liiketoimintana, vaan osana yhteiskunnan toimintaa.
Lisäksi Veikkauksen peleillä on kansalaisia yhdistävä voima. Tämä korostui etenkin niinä vuosikymmeninä, joiden aikana lähes kaikki katsoivat lottoarvonnan joka viikko. Ylen lottoarvontaa saattoivat katsella nekin, jotka eivät olleet ostaneet omaa riviään.
Onko rahapeleistä kansalaisille hyötyä?
Kaikki eivät suinkaan hyväksy näkemystä siitä, että lotto olisi julkinen palvelu. Monien mielestä julkiseksi palveluksi voidaan sanoa vain sellaista palvelua, josta on kansalaisille hyötyä. Esimerkiksi terveydenhuollon ja koulutuksen hyödyllisyys on kiistatonta, kun taas lottoaminen tuottaa enemmistölle pelkkää tappiota.
Tästäkin voidaan olla montaa mieltä, sillä kansa itse kokee saavansa rahapeleistä jotain hyvin tarpeellista. Lotto antaa ihmisille toivoa. Kun taskussa odottaa valmiiksi täytetty lottokuponki, tuntuu raskas työviikko kummasti kevyemmältä.
Tietenkään useimmat suomalaiset eivät koskaan saa merkittävää lottovoittoa, mutta unelmasta ei haluta luopua. Pienemmilläkin voitoilla on merkitystä, ja siksi myös peliautomaattien käyttäminen piristää arkea. Esimerkiksi Matkailu- ja ravintolapalvelut Ry puolustaa rahapeliautomaattien pitämistä kaupoissa, koska niitä pidetään tärkeänä palveluna.
Yhteenveto
Yle lopetti Loton ja muiden Veikkauksen arvontaohjelmien lähettämisen vuonna 2013. Syynä oli se, että Viestintävirasto piti Ylen ja Veikkauksen yhteistyötä lainvastaisena. Yle ei saa tuottaa sponsoroituja ohjelmia.
Monet pitivät Viestintäviraston linjausta liian tiukkana. Veikkauksella on erityisasema suomalaisessa yhteiskunnassa, ja monien mielestä etenkin lotto on julkinen palvelu. Lottoarvonnan jännittäminen yhdistää suomalaisia ja antaa monille toivoa paremmasta tulevaisuudesta.
