Elämästämme jatkuvasti suurempi osa tapahtuu netissä. Jopa kadulla kävellessämme tuijotamme puhelimen ruutua, eikä ruudun tuijottaminen lopu kotiin päästyä. Myös maksutapahtumat hoidetaan yhä useammin netin välityksellä, oli sitten kyseessä kenorivin sisään laittaminen tai metrolipun osto. Koska rahojen ja omien yksityistenkin tietojen käsittely tapahtuu jo pääasiassa netissä, on kyberturvallisuuden rooli kasvanut erittäin merkittäväksi.
Hajautettu rakenne ja omaisuuden suojaaminen
Hajautettu rakenne ei ehkä terminä ole vielä kovin tuttu suomalaisille, mutta käytännössä tällä viitataan esimerkiksi pilvipalveluihin, lohkoketjuihin ja esineiden internetiin. Vaikka näihinkin liittyy omia haasteita kyberturvallisuuteen liittyen, on niillä myös omat vahvuutensa. Näitä ovat esimerkiksi skaalautuvuus ja saavutettavuus.
Yhä useammat sähköiset palvelut toimivat nykyisin pilvessä. Monet kuluttajat esimerkiksi säilyttävät omat valokuvansa ja videonsa Google Drive -pilvipalvelussa tai vastaavassa. Tämä tarjoaa kätevän tavan säilyttää paljon digitaalista tilaa vievää materiaalia omien laitteiden ulkopuolella, mutta myös pilvipalveluihin liittyy omat kyberturvallisuusuhkansa. Huonosti suojatut pilvipalvelut voivat altistaa yritysten ja yksityishenkilöiden tiedot tietomurroille.
Älysopimusten odotetaan tuovan paljon lisäturvaa kyberturvallisuudenkin näkökulmasta, mutta myös niihin liittyy vielä omat riskinsä. Lohkoketjuissa riskejä liittyy myös yksityisten avainten hallintaan sekä mahdollisiin lohkoketjun re-org- tai 51 % -hyökkäyksiin. Maailmalla on jo nähty, miten hakkerit ovat pystyneet varastamaan valtavia määriä virtuaalista varallisuutta.
Erilaisten haasteiden ja kyberhyökkäysten vuoksi kyberturvallisuuden on jatkuvasti pysyttävä muuttuvan maailman mukana ja vieläpä askeleen edellä. Paitsi että ihmisten varat ovat vaarassa, vaarassa ovat myös henkilötiedot, mikä aiheuttaa riskin myös identiteettivarkauksille. Yrityksille tietovuodet voivat aiheuttaa valtavia mainehaittoja, kuten Vastaamon vuonna 2018 tapahtunut tietomurto osoitti.
Tunnetut uhat kyberturvallisuudessa
Erilaisten kyberuhkien kirjo on suuri ja mikä pahinta, niitä kehitetään jatkuvasti lisää. Viime vuosina yleinen rikollisuuden muoto on ollut esimeriksi phishing-hyökkäykset, joilla saadaan kalasteltua kuluttajan tai yrityksen tietoja. Phishing-hyökkäykset ovat olleet tavanomaisia varsinkin sähköposteissa, kun rikolliset ovat lähettäneet viestejä tunnettujen yritysten nimissä.
Ransomware-hyökkäykset ovat myös yksi merkittävä uhka. Näillä tarkoitetaan käytännössä kiristysohjelmia, joiden avulla rikolliset voivat salata uhrin tiedot. Kun tiedot on salattu, uhrilta vaaditaan lunnaita tietojen palauttamiseksi. Moni yritys on valmis maksamaan melkoisia summia voidakseen jatkaa toimintaansa ilman ongelmia. Tällä hetkellä kasvava uhka liittyy niin sanottuihin deepfake-huijauksiin, joissa tekoälyllä tehdyillä videoilla huijataan uhreja esimerkiksi luovuttamaan tärkeitä tietoja.
Kryptovaluuttojen ja lohkoketjujen käytön yleistyminen tuo lisäturvaa verkkorikollisia vastaan, mutta myös niihin liittyy omat uhkansa. Älysopimuksissa voi piillä haavoittuvuuksia, joihin hakkerit voivat iskeä. Lohkoketjuissa voidaan puolestaan suorittaan niin sanottuja 51 % -hyökkäyksiä, joissa yksi taho saa järjestelmän omaan hallintaansa.
Lohkoketjuteknologia tarjoaa joka tapauksessa jo paljon uusia etuja myös kyberturvallisuuden näkökulmasta. Sen avulla voidaan esimerkiksi varmistaa netissä pelaamisen turvallisuus ja läpinäkyvyys. Lohkoketjujen ansiosta pelien reiluus ja oikeudenmukaisuus on mahdollista varmentaa läpinäkyvästi, minkä myötä crypto slots ja muut kryptovaluutoilla toimivat kasinopelit ovat alkaneet kasvattaa suosiotaan.
Onko pilvipalveluissa tietojen säilyttäminen turvallista?
Monet meistä säilyttävät tietojaan iCloud- ja Google Drive -tyylisissä pilvipalveluissa. Tietojen säilyttäminen pilvessä käy kädenkäänteessä ja on usein ilmaista. Palvelut ovat myös saavuttaneet maineen tietoturvallisina säilytyspaikkoina. Täysin riskittömiä nämäkään palvelut eivät kuitenkaan ole.
Tietovuodot ja hakkeroinnit vaarantavat tiedot esimerkiksi identiteettivarkauksille ja sitä kautta jopa varallisuuden menetyksille. Oma riski liittyy myös siihen, kuinka paljon nämä palvelut hyödyntävät käyttäjien lisäämää dataa omiin tarkoitusperiinsä. Epärehelliset pilvipalvelut voivat esimerkiksi analysoida dataa, myydä analysoitua dataa eteenpäin tai hyödyntää sitä esimeriksi omassa markkinoinnissaan.
Nollaluottamusmallilla (Zero Trust) tarkoitetaan käytännössä sitä, ettei mitään pitäisi pitää automaattisesti turvallisena. Kuluttajan ja yritysten kannattaa olla tarkkoina, mitä pilvipalveluita ne käyttävät esimerkiksi tietojen säilyttämiseen. Varmin tapa on luottaa suuriin ja tunnettuihin nimiin ja lisäksi hyödyntää salasanoja sekä tiedostojen salaamista. Esimerkiksi VeraCrypt mahdollistaa tiedostojen salaamisen.
Parhaita keinoja tietoturvan säilyttämiseksi
Kuluttajilla ja yrityksillä on paljon keinoja, joilla turvata tietoturvaansa, eikä näiden kanssa kannata olla laiska. Moni havahtuu näihin keinoihin vasta siinä vaiheessa, kun riski on jo toteutunut. Yksi kätevä tapa on esimerkiksi hyödyntää VPN:ää, joka salaa verkkoliikenteen ja suojaa dataa hakkereilta. VPN on erityisen hyvä suoja varsinkin jotain julkista WiFi-verkkoa käytettäessä, kuten hotellin tai lentokentän WiFi:ä hyödyntäessä.
Myös nämä keinot parantavat tietoturvaa ja -suojaa:
- Palomuurit rajoittavat luvattoman liikenteen pääsyä verkkoon
- Virusturvaohjelmistot pitävät virukset ja haittaohjelmat loitolla
- Kaksivaiheinen tunnistautuminen ja biometrinen tunnistus
- Turvallisuusauditoinnit
- Varmuuskopiointi ja salattu tiedonsiirto
Kaksivaiheinen tunnistautuminen on tuonut moneen palveluun viime vuosina lisäkerroksen tietoturvaa. Esimerkiksi verkkopankissa tämä tarkoittaa pin-koodin syöttämistä tietokoneen lisäksi myös erillisessä puhelinsovelluksessa. Kaksivaiheinen tunnistautuminen tapahtuu yhä useammin myös biometrisellä tunnestautumisella, eli esimerkiksi sormenjäljillä tai kasvojen tunnistuksella.
Vaikkakin nykyisin esimerkiksi Android- ja iOS-laitteissa on sisäänrakennettuja tietoturvaominaisuuksia, kuten sovellusten eristäminen, automaattiset tietoturvapäivitykset ja suoja haittaohjelmilta, on edelleen tärkeää hyödyntää myös virustorjuntaohjelmistoja. Esimerkiksi normaalit Windows-tietokoneet on syytä varustaa virustorjuntaohjelmistoilla, joita on tarjolla myös täysin ilmaiseksi.
Kenoa turvallisesti netissä
Myös kenon pelaamisessa netissä voi jokainen ottaa tietoturvan huomioon. Yksi tapa parantaa turvallisuutta on esimerkiksi pelata kenoa kryptovaluutoilla. Kryptokasinoilla voi päästä pelaamaan kenoa tekemällä talletuksen esimerkiksi Bitcoinilla, Ethereumilla, Liteconilla tai Dogecoinilla. Yksi kryptovaluuttojen tuoma lisäsuoja liittyy myös virtuaalivaluuttojen anonymiteettiin. Turvallisuutta voi parantaa myös käyttämällä kaksivaiheista tunnistautumista ja hoitamalla pelaamisen vain hyväksi arvostetuilla pelisivustoilla.
Turun kauppakamarin selvityksessä vuonna 2022 selvisi, että 51 % yrityksistä koki tietoturvauhkien kasvaneen, kun vuotta aiemmin luku oli 42 %. Yritysten ja kuluttajien ei tulekaan olla laiskoja ja välinpitämättömiä tietoturvan ja -suojan suhteen. Riskit ovat liian suuret valtaville vaurioille ja menetyksille. Viimeisimpiä suosituksia kannattaa noudattaa ja ohjelmistot ja sovellukset kannattaa myös päivittää aina ajantasolle, sillä viimeiset päivitykset tarjoavat suojan uusimpia uhkia vastaan.
