Ovatko arpajaiset yleensä valtion omistuksessa EU-maissa

Eurooppalaisille arpajaiset ovat todella tuttu konsepti. Tämä johtuu siitä, että ne ovat kulkeneet kulttuurissa jo vuosisatojen ajan. Nykyään arpajaiset ovat edelleen keskeisessä roolissa, ja useissa maissa ne muodostavatkin merkittävän osan rahapelimarkkinoista. Mutta kuka niitä sitten loppujen lopuksi hallinnoi? Miksi tämä kysymys on niin kiinnostava talouspoliittisesti? EU-maiden välillä on paljon eroavaisuuksia siinä, ovatko arpajaiset valtion omistuksessa vai yksityisten yritysten hallinnoimia. Yleensä näihin eroihin vaikuttavat muun muassa historia, talous ja lainsäädäntö. Käydään seuraavaksi tätä asiaa läpi tarkemmin. Aloitetaan ensin käymällä läpi historiaa ja siirrytään sitten miettimään, miksi monessa maassa arpajaiset ovat edelleen valtion hallinnan alla.

Historiallinen tausta ja valtion rooli

Euroopassa valtiolla on ollut vahva asema arpajaisten omistamisessa ja järjestämisessä jo vuosisatojen ajan. Monissa maissa ensimmäiset niin sanotusti viralliset lotot ja arvonnat syntyivät nimenomaan hallitsijoiden tai muun valtiovallan aloitteesta. Tällöin ne olivat helppo tapa kerätä verotuloja ja rahoittaa uusia hankkeita. Tämä ilmiö tai toimintapa on säilynyt esimerkiksi Pohjoismaissa, Saksassa ja Ranskassa, joissa valtiolliset lotot ovat edelleen todella suosittuja ja tapa rahoittaa erilaisia hankkeita.

Tässä kontekstissa tulee myös selkeästi esille, että valtion hallinnoimia arpajaisia on yleisesti sellaisissa maissa, joissa rahapelaaminen on muutenkin tiukasti säädeltyä ja joissa markkinoiden vakaus on keskiössä. Samalla digitalisaatio ja teknologian jatkuva kehitys on tuonut rinnalle yksityisiä toimijoita. Hyvä esimerkki on kasinoilmanrekisteröitymistä -alusta, joka tarjoaa vaivattoman tavan pelata poistamalla rekisteröitymisprosessiin kuluvan ajan automatisoimalla prosessit verkkopankin tarjoaman vahvan tunnistuksen avulla. Tällainen kilpailun kasvu on saanut monet valtiopohjaiset arpajaisjärjestelmät kehittämään uusia tapoja säilyttääkseen asemansa jatkuvasti muuttuvilla markkinoilla. Esimerkiksi Pohjoismaissa tämä on näkynyt siinä, että arpajaiset on siirretty digitaalisiksi ja toimintatapoja on modernisoitu.

EU-lainsäädäntö ja kansalliset erot

Vaikka EU:lla onkin yhteiset sisämarkkinat ja niihin kuuluvat säännöt, eivät ne sääntele arpajaisia. Tämä tarkoittaa, että jokainen maa saa itse päättää, miten niiden kanssa tehdään. Useimmissa maissa on nykyään käytössä lisenssijärjestelmä, kun taas joissakin on monopoli. Hyvä esimerkki on Suomi, jossa Veikkauksella on valtion monopoli, jonka takia se omaa yksinoikeuden arpajaisiin. Ruotsissa ja Tanskassa taas on käytössä lisenssijärjestelmä, joka sallii useamman toimijan arpajaiset.

Tällainen eroava menettelytapa synnyttää suuria eroja markkinoiden rakenteessa ja pelitarjonnassa. Joissain maissa yksityiset toimijat voivat kilpailla avoimesti valtiollisten yhtiöiden kanssa, kun taas toisissa maissa kilpailua ei sallita. Nämä erot heijastuvat varsinkin verotuloissa ja siinä, kuinka laadukasta pelikokemusta missäkin tarjotaan. Eikä varmasti tule yllätyksenä, että sellainen maa, jossa kilpailua ei sallita, ei usein tarjoa kansainvälisten standardien mukaisia pelikokemuksia. Tämä johtuu siitä, että juuri kilpailu puskee kokeilemaan uutta ja kehittämään palveluita jatkuvalla syötöllä.

Taloudelliset hyödyt ja valtion tulot

Arpajaisista kertyvät tulot ovat monelle valtiolle merkittävä ja tasainen tulonlähde. Esimerkiksi Suomessa niillä rahoitetaan esimerkiksi urheilua, kulttuurillisia hankkeita ja erilaisia palveluita. Tämän takia maassa onkin käytössä valtion monopoli, sillä se varmistaa, että suurin osa voitoista palautuu suoraan kansantalouteen. Tämä on monien päättäjien mielestä tärkeää niin taloudellisen vakauden kuin myös julkisten hankkeiden rahoituksen kannalta.

Ei tämä kuitenkaan tarkoita, että valtion monopoli olisi parempi kuin lisenssijärjestelmä. Lisenssijärjestelmä ja avoimet markkinat houkuttelevat ulkomaisia toimijoita, jotka taas sitten synnyttävät uusia työpaikkoja. Tämäkin on merkittävää maan talouden kannalta. Tässä herääkin kultainen kysymys, mitä Suomessakin on lähiaikoina mietitty: pitäisikö tulojen varmistaminen tehdä tiukalla kontrollilla eli monopolilla vai avata markkinat kilpailulla, joka voi pitkällä aikavälillä tuoda jopa suurempia hyötyjä maalle. Suomessa tämä kysymys onkin ratkaistu, sillä uuden rahapelilainsäädännön, joka avaa maan markkinat ulkomaisille toimijoille, on tarkoitus astua voimaan vuoden 2026 alussa.

Digitaalinen murros ja uudet pelimuodot

iGaming-alan räjähtävä kasvu ja verkkopelaamisen nousu on muuttanut paljon arpajaisia tuomalla pelaajille kokonaan uusia vaihtoehtoja. Tämän myötä pelaajaodotuksetkin ovat muuttuneet merkittävästi, sillä nykyään pelaajat eivät enää tyydy vain perinteisiin viikoittaisiin lottoarvontoihin, vaan haluavat nopeampaa, interaktiivisempaa ja visuaalisesti laadukkaampaa viihdettä. Monet toimijat ovatkin vastanneet tähän tarjoamalla arpajaisia digitaalisessa ja nopeassa muodossa, jossa lopputulos tulee esille saman päivän aikana tai jopa minuuteissa.

Tämän kehityksen myötä valtiolliset yhtiöt ovat joutuneet uudistamaan palveluitaan pysyäkseen kilpailukykyisinä. Useat ovat esimerkiksi laajentaneet tarjontaansa digitaalisille alustoille, kehittäneet käyttökokemusta, investoineet mobiiliyhteensopivuuteen ja ottaneet käyttöön reaaliaikaisia pelejä, joissa voittoja voi syntyä välittömästi.